Edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta: mikä ero niillä on?

Edunvalvontavaltuutuksessa valitset henkilön ennakolta

Voit laatia edunvalvontavaltakirjan, kun olet vähintään 18-vuotias ja ymmärrät sen merkityksen. Nimeät valtuutetun ja määrittelet hänen tehtävänsä. Valtuutettu voi toimia vasta, kun DVV on vahvistanut valtuutuksen laissa säädetyin edellytyksin.

Edunvalvoja voidaan määrätä tarvittaessa

Edunvalvojan määrää käräjäoikeus tai tietyin edellytyksin DVV. Edunvalvojaksi voi tulla tehtävään sopiva läheinen tai yleinen edunvalvoja. Henkilön oma mielipide ja toiveet otetaan huomioon laissa säädetyllä tavalla.

Edunvalvojaa ei määrätä automaattisesti siksi, että valtakirja puuttuu. Ensin arvioidaan avun tarve ja se, voidaanko asiat hoitaa muulla tavalla. Edunvalvojan määrääminen ei myöskään yksin vie henkilöltä oikeutta tehdä oikeustoimia, ellei käräjäoikeus erikseen rajoita hänen toimintakelpoisuuttaan.

Valvonnassa ja kustannuksissa on eroja

Edunvalvojan taloudenhoitoon liittyy yleensä viranomaisen tarkastamia tilejä ja tiettyjen toimien lupamenettely. Edunvalvontavaltuutetun valvonta perustuu lakiin ja valtakirjan määräyksiin. Myös valtuutetulla on muun muassa kirjanpitovelvollisuus taloudellisia asioita hoitaessaan, ja DVV voi pyytää selvityksiä.

Kummankin järjestelyn hoidosta voi syntyä palkkioita ja kuluja. Valtakirjan laatimisen hinta ei kata valtuutetun myöhempää työtä eikä viranomaiskäsittelyä.

Valinta riippuu tilanteesta

Ennakolta tehty valtakirja antaa mahdollisuuden määritellä luotetun henkilön tehtävät itse. Jos valtakirjaa ei voida enää tehdä tai se ei kata tarvittavia asioita, edunvalvonta voi turvata asioiden hoidon. Kumpaakin järjestelyä arvioidaan avun tarvitsijan edun perusteella.