Usein kysytyt kysymykset

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla voit etukäteen määrätä, kuka hoitaa asioitasi, jos tulet kykenemättömäksi itse huolehtimaan niistä esimerkiksi sairauden vuoksi. Valtuutuksella voit itse valita luotettavan henkilön hoitamaan taloudellisia asioitasi ja halutessasi henkilöäsi koskevia asioita, kuten hoitoon ja asumiseen liittyviä päätöksiä.

Edunvalvontavaltuutuksessa sinä päätät itse etukäteen, kuka hoitaa asioitasi. Edunvalvonnassa käräjäoikeus tai Digi- ja väestötietovirasto määrää edunvalvojan, joka voi olla myös yleinen edunvalvoja. Valtakirjassa voit määritellä valtuutetun tehtävät ja eräitä valvontaa koskevia ehtoja. Kumpaankin järjestelyyn liittyy lakisääteisiä velvollisuuksia.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää valtuutuksen merkityksen. Ikävaatimus on lakisääteinen (laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007).

Kyllä, jos henkilö ymmärtää valtakirjan merkityksen sen tekohetkellä (laki 648/2007 5 §). Ratkaisevaa ei ole diagnoosi vaan tosiasiallinen ymmärryskyky allekirjoitushetkellä. Jos muistisairaus on jo todettu, on suositeltavaa pyytää lääkäriltä allekirjoitushetken tilannetta koskeva lausunto ja säilyttää se alkuperäisen valtakirjan kanssa. Lausunto ei ole lain muotovaatimus, mutta se voi auttaa myöhemmin osoittamaan, että valtuuttaja ymmärsi valtakirjan merkityksen.

Palvelu muodostaa valintojesi perusteella asiakirjan ja allekirjoitusohjeen. Pätevyyteen vaikuttavat muun muassa valtakirjan sisältö, valtuuttajan ymmärryskyky sekä lain mukainen allekirjoittaminen ja todistajien esteettömyys. PDF:n muodostuminen ei takaa pätevyyttä tai DVV:n myöhempää vahvistusta. Pyydä juristin apua, jos ehdoissa tai omassa tilanteessasi on epäselvyyttä.

Valtakirja on tehtävä silloin, kun ymmärrät sen merkityksen. Se antaa mahdollisuuden valita itse valtuutettu ja hänen tehtävänsä mahdollisen tulevan avuntarpeen varalle. Jos valtakirjaa ei ole tai se ei kata tarvittavia asioita, asioiden hoito pitää järjestää muulla laillisella tavalla.

Lain 6 § ei määrää henkilötunnusta erilliseksi muotovaatimukseksi. Valtuuttaja ja valtuutetut on kuitenkin yksilöitävä selvästi. Tässä työkalussa voit käyttää syntymäaikaa tai henkilötunnusta. Osoite kysytään kaikilta valtakirjassa nimetyiltä henkilöiltä, kuten Suomi.fi:n ohje suosittaa.

Muutos tuli voimaan 1.5.2026. Ennen tätä tehtyihin valtakirjoihin sovelletaan edelleen vanhaa kiinteistötoimien sääntöä: niihin tarvitaan nimenomainen määräys. Lainmuutos ei yksin tee vanhasta valtakirjasta pätemätöntä eikä laajenna sen kiinteistövaltuuksia. Tarkista asiakirjasi sisältö ennen muutoksia.

Voit nimetä valtuutetuksi kenet tahansa täysi-ikäisen yksityishenkilön, johon luotat ja joka suostuu tehtävään. Valtuutetuksi ei voi nimetä yritystä, yhdistystä tai viranomaista (yleistä edunvalvojaa). Valtuutettu on usein puoliso, lapsi tai muu läheinen.

Laki sallii useamman valtuutetun, mutta tämän palvelun valtakirjassa on yksi varsinainen valtuutettu. Lisäksi voit nimetä varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun, jotka voivat olla sama tai eri henkilö. Useampi varsinainen valtuutettu voi Suomi.fi:n ohjeen mukaan estää sähköisen puolesta-asioinnin. Jos haluat kaksi yhdessä tai erikseen toimivaa valtuutettua, käänny juristin puoleen.

Varavaltuutettu on tilapäinen sijainen. Hän astuu toimeen, kun varsinainen valtuutettu on väliaikaisesti estynyt (esim. sairauden, matkan tai esteellisyyden vuoksi). Kun este poistuu, tehtävä palaa varsinaiselle valtuutetulle, kun varsinainen valtuutettu ja varavaltuutettu ilmoittavat siitä yhdessä DVV:lle (laki 648/2007 11 § 5 mom. ja 21 § 2 mom.). Varavaltuutetun nimeäminen on suositeltavaa: ilman sitä valtuutetun tilapäisen esteen ajaksi voidaan joutua määräämään edunvalvoja. Jos varsinainen valtuutettu on puoliso tai lapsi, harkitse varavaltuutetuksi perheen ulkopuolista henkilöä, koska perheenjäsenet ovat usein esteellisiä samoissa asioissa, kuten perinnönjaossa.

Toissijainen valtuutettu on pysyvä korvaaja. Hän astuu varsinaisen valtuutetun tilalle pysyvästi, jos varsinainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu tehtävästä tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan sitä, esimerkiksi kuoleman tai pysyvän sairauden vuoksi (laki 648/2007 4 §). Sama henkilö voi olla sekä vara- että toissijainen valtuutettu.

Vain, jos lahjan antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa (laki 648/2007 18 §). Tämän palvelun perusversio ei tee lahjamääräystä, joten valtakirjaan tulee maininta, ettei valtuutettu voi antaa lahjoja puolestasi. Jos haluat sallia esimerkiksi merkkipäivälahjat lapsenlapsille, käänny juristin puoleen.

Laki sallii valtuutuksen rajoittamisen. Tämän palvelun valtakirja kattaa aina taloudelliset asiat ja halutessasi henkilöä koskevat asiat, ja kiinteistöjen myynnin ja panttauksen voit sallia tai kieltää erikseen. Muita omia rajoituksia, kuten tietyn omaisuuden myyntikieltoa, palvelu ei vielä tue; niihin kannattaa käyttää juristia.

Todistajan tulee olla vähintään 18-vuotias ja ymmärtää todistamisen merkitys. Todistaja on lain (648/2007 8 §) mukaan esteellinen, jos hän on: valtuuttajan avio- tai avopuoliso, valtuuttajan tai puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, puolisisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka näiden puoliso (esim. vävy tai miniä), taikka asiakirjassa nimetty valtuutettu (varsinainen, vara- tai toissijainen), hänen puolisonsa, valtuutetun tai tämän puolison edellä tarkoitettu lähisukulainen tai tällaisen sukulaisen puoliso. Naapuri, ystävä tai työkaveri voi toimia todistajana, kun hänen esteettömyytensä on tarkistettu. Todistajat toteavat valtuuttajan henkilöllisyyden esimerkiksi henkilökortista.

Ei tarvitse. Edunvalvontavaltuutus ei vaadi notaarin vahvistusta. Valtakirja on silti tehtävä lain mukaisessa muodossa ja todistettava kahden samanaikaisesti läsnä olevan esteettömän todistajan kanssa.

Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa sen (laki 648/2007 24 §). Vahvistamista haetaan vasta sitten, kun valtuuttaja on sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee.

Edunvalvontavaltuutusta ei toimiteta DVV:lle etukäteen säilytettäväksi. Valtuutettu hakee vahvistamista ja toimittaa alkuperäisen valtakirjan sekä lääkärinlausunnon tai muun luotettavan selvityksen vasta sitten, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan.

Kyllä. Voit peruuttaa valtuutuksen milloin tahansa, kunhan kykenet ymmärtämään peruuttamisen merkityksen. Ennen valtuutuksen voimaantuloa peruutus tehdään ottamalla valtakirja takaisin tai hävittämällä se. Uusi valtakirja kumoaa vanhan vain siltä osin kuin ne ovat keskenään ristiriidassa, joten hävitä vanha valtakirja, kun teet uuden (laki 648/2007 12 §). Jos valtuutus on jo vahvistettu, peruuttaminen tulee voimaan vasta DVV:n vahvistettua peruuttamisen.

Täytettyäsi lomakkeen saat valmiin dokumentin sekä erillisen allekirjoitusohjesivun PDF-muodossa selaimeesi. Maksuton esikatselu, PDF ja allekirjoitusohje 19,90 € kertamaksuna. Voit tallentaa sen laitteellesi, tulostaa ja allekirjoittaa todistajien kanssa. Henkilökohtaisen laatimisavun hinta ja palvelun sisältö kannattaa tarkistaa tarjoajalta.

Hoitotahdolla kerrot etukäteen, millaista hoitoa haluat ja mistä hoidoista kieltäydyt siltä varalta, ettet itse pysty osallistumaan hoitopäätöksiin. Edunvalvontavaltuutuksella taas määräät, kuka hoitaa raha-asioitasi ja muita asioitasi. Hoitotahto ei anna kenellekään oikeutta edustaa sinua, joten asiakirjat täydentävät toisiaan.

Hoitotahdon kiellot sitovat hoitohenkilökuntaa, kun olet ilmaissut tahtosi vakaasti ja pätevästi ja se on heidän tiedossaan (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 8 §). Toiveet, kuten toivottu hoitopaikka, ohjaavat hoitoa, mutta niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Hoitotahdolla ei voi vaatia hoitoa, joka ei ole lääketieteellisesti perusteltua. Lääkäri voi tehdä elvyttämättä jättämisestä päätöksen (DNR) myös ilman toivettasi.

Laki ei vaadi hoitotahdolle tiettyä muotoa eikä todistajia. Kirjallinen, allekirjoitettu ja päivätty hoitotahto on kuitenkin selkein. Todistaja on suositeltava, koska hän voi vahvistaa, että allekirjoitit asiakirjan vapaasta tahdostasi. Älä valitse todistajaksi luottohenkilöäsi tai henkilöä, joka voisi hyötyä kuolemastasi.

Kirjaudu OmaKantaan osoitteessa kanta.fi ja valitse valikosta Hoitotahto. OmaKantaan ei voi tallentaa PDF-tiedostoa, vaan hoitotahto tallennetaan tekstinä. Palvelu antaa saman tekstin valmiina kopioitavaksi. OmaKantaan tallennettu hoitotahto näkyy terveydenhuollon ammattilaisille. Elinluovutustahto merkitään OmaKannassa erikseen.

Ei. Hoitotahdon voi tehdä vain henkilö itse, kun hän ymmärtää sen merkityksen. Läheinen voi auttaa lomakkeen täyttämisessä, mutta valintojen on oltava omiasi. Jos et pysty allekirjoittamaan, voit kertoa hoitotahtosi lääkärille, joka kirjaa sen potilastietoihisi. Jos sinulla on muistisairaus, keskustele hoitotahdosta lääkärin kanssa.

Voit muuttaa tai perua hoitotahdon milloin tahansa. Tee uusi hoitotahto, hävitä vanhat kappaleet, päivitä OmaKanta ja kerro muutoksesta hoitopaikallesi. Palvelussa tehty hoitotahto korvaa aiemmat hoitotahtosi, joten kirjaa siihen myös aiemmat kiellot ja toiveet, jotka haluat pitää voimassa.

Esikatselu on maksuton. Hoitotahdon PDF, OmaKanta-teksti ja käyttöönotto-ohje maksavat 9,90 € kertamaksuna, erillään edunvalvontavaltuutuksesta. Hoitotahdon tiedot ovat terveystietoja: ne käsitellään vain selaimessasi, eikä niitä lähetetä palvelimelle, maksupalveluun tai sähköpostiin. Maksun jälkeen voit ladata PDF:n uudelleen ilman uutta maksua.