Varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu: mitä eroa niillä on?

Varavaltuutettu tilapäisen esteen ajaksi

Varavaltuutettu voidaan nimetä tilanteisiin, joissa varsinainen valtuutettu on sairauden, esteellisyyden tai muun syyn vuoksi tilapäisesti estynyt. Hän voi hoitaa tehtävää esteen aikana valtakirjan ja vahvistamisen mukaisessa laajuudessa.

Esimerkiksi valtuuttajan lapsi ei voi ostaa valtuuttajan omaisuutta edustaen samalla myyjää. Samoin puoliso tai lapsi on usein esteellinen ositusta tai perinnönjakoa koskevassa asiassa. Tällaista asiaa varten tarvitaan esteetön varavaltuutettu. Jos myös varavaltuutettu on perheenjäsen, hän on samassa asiassa usein yhtä lailla esteellinen. Perheen ulkopuolisuus ei yksin takaa esteettömyyttä, vaan myös sijaisen suhde vastapuoleen pitää tarkistaa.

Varavaltuutetun tehtävä ei pääty itsestään, kun este poistuu. Lain mukaan varsinainen valtuutettu ja varavaltuutettu ilmoittavat yhdessä holhousviranomaiselle esteen päättymisestä. Jos he ovat asiasta eri mieltä, käräjäoikeus ratkaisee sen (laki 648/2007 11 § 5 mom. ja 21 § 2 mom.).

Toissijainen valtuutettu pysyvän esteen varalle

Toissijainen valtuutettu voidaan nimetä, jos varsinainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi. Pysyvä este voi syntyä esimerkiksi kuolemasta tai pitkäaikaisesta toimintakyvyttömyydestä.

Voiko saman henkilön nimetä molempiin tehtäviin?

Sama henkilö voidaan nimetä sekä vara- että toissijaiseksi valtuutetuksi. Mieti kuitenkin, voiko hän toimia myös niissä asioissa, joissa varsinainen valtuutettu on esteellinen. Jos kummallakin on sama eturistiriita, nimeämisestä ei ole siinä asiassa apua.

Kumpikaan varahenkilö ei ole pakollinen. Nimeäminen voi kuitenkin vähentää tarvetta hakea viranomaisen määräämää sijaista. Keskustele tehtävistä etukäteen ja tarkista, että asiakirjassa roolit on erotettu selvästi.